Samboka

Samboka
𐲥𐳀𐳘𐳂𐳛𐳔𐳁
Writing	w:Old Hungarian alphabet
Region:	w:Uralic peoples
Genders:	0
Cases:	16
Alignment	Nominative-Accusative
Proto-language:	w:
Typology:	Agglutinative
Word-Order	VSO
Languages:	w:Hungarian language, w:Finnish language, w:Estonian language w:Karelian language
Population:	25 million
Africa: SEDES • Middle Semitic • Kintu • Guosa Central Asia: Jalpi • Caucas • Zens • Dravindian • Neo-Sanskrit Europe: Intralingua • Folksprak • Interslavic • Balkan • Samboka Far East: Dan'a'yo • IM • MSEAL

• Swadesh/Samboka
• evidentiality
• 16 cases

Aakkoset

Sambokan kirjoitus on äänteenmukaista. Jokainen kirjain äännetään vain yhdellä tavalla.

A Ä B C Č D E F G H I J K L M N O Ö P R S Š T U Ü V Z Ž

Sambokaa kirjoitetaan latinalaisilla kirjaimilla. Kirjaimia on paljon, mutta osaa käytetään vain harvoin.

Suurin osa kirjaimista äännetään samalla tavalla kuin suomessa. Poikkeuksia ja lisäyksiä ovat:
Ü – äännetään kuten suomen Y
C – äännetään /ts/
Č – äännetään /tš/
Š – äännetään kuten sanassa "šakki"
Z – äännetään soinnillisena S:nä, kuten englannin sanassa "zoo" tai saksan sanassa "See"
Ž – äännetään soinnillisena Š:nä, kuten sanassa "maharadža"
G - äännetään erillisenä myös yhtymässä NG

Vokaalisointu

Sambokassa vallitsee samanlainen vokaalisointu (eli vokaaliharmonia) kuin suomen kielessä. Samassa sanassa voi olla neutraaleja vokaaleja (E ja I) ja joko takavokaaleja (A, O ja U) tai etuvokaaleja (Ä, Ö ja Ü).

Näppäimistöllä

Hatulliset kirjaimet on melko helppoa näppäillä ottamalla käyttöön <a href="http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/uusinappis.html">suomalainen laajennetu näppäimistö</a> tai eestin näppäimistö (täällä malliksi <a href="http://www.branah.com/estonian">virtuaalinäppäimistö</a>).

Sanaluokat

Sambokan sanaluokat ovat substantiivit eli nimisanat, adjektiivit eli laatusanat, verbit eli teonsanat, adverbit eli seikkasanat, numeraalit eli lukusanat ja partikkelit eli sekalainen joukko kielioppisanoja.

Substantiivit

Substantiivit eli nimisanat nimeävät olentoja, esineitä ja asioita. Sambokan substantiiveille on ominaista, että niillä on luku ja sija.

Luku

Sambokan luvut ovat yksikkö ja monikko. Substantiivi on perusmuodossaan yksikössä. Monikkomuoto saadaan lisäämällä sanaan -i. Esimerkiksi käd = käsi, kädi = kädet, käsiä; kodo = koti, kodoi = kodit, koteja; kala = kala, kalai = kalat, kaloja.

Sijamuodot

Sambokassa on 16 sijamuotoa, mikä vetää määrältään vertoja suomen kielelle. Sambokassa sijamuotojen käyttö on kuitenkin suoraviivaisempaa kuin suomessa, koska sambokan sanavartalot eivät taivu.

Useimmilla sijapäätteillä on vokaalisoinnun mukaisesti sekä etuvokaalinen että takavokaalinen muoto.

Sijapäätteet liittyvät vokaalipäätteisiin sanoihin ilman muuta ja konsonanttipäätteisiin sanoihin täytevokaalin e välityksellä.

Esimerkki 1. Vokaalipäätteinen takavokaalinen sana kala.

	Sijamuoto	Yksikkö	Monikko
	nominatiivi	kala = kala	kalai = kalat, kaloja
	akkusatiivi	kalat = kalaa, kalan	kalait = kalat, kaloja
	genetiivi	kalan = kalan	kalain = kalojen
sisäpaikallissijat	illatiivi	kalase = kalaan	kalaise = kaloihin
	inessiivi	kalasa = kalassa	kalaisa = kaloissa
	elatiivi	kalasto = kalasta	kalaisto = kaloista
ulkopaikallissijat	sublatiivi	kalale = kalalle	kalaile = kaloille
	superessiivi	kalala = kalalla	kalaila = kaloilla
	delatiivi	kalalto = kalalta	kalailto = kaloilta
lähipaikallissijat	allatiivi	kalane = kalan luo	kalaine = kalojen luo
	adessiivi	kalana = kalan luona	kalaina = kalojen luona
	ablatiivi	kalanto = kalan luota	kalainto = kalojen luota
olemussijat	translatiivi	kalakse = kalaksi	kalaikse = kaloiksi
	essiivi	kalaksa = kalana	kalaiksa = kaloina
seurasijat	komitatiivi	kalaga = kaloine	kalaiga = kalojen kanssa
	abessiivi	kalata = kalatta	kalaita = kaloitta

Esimerkki 2. Konsonanttipäätteinen etuvokaalinen sana käd.

	Sijamuoto	Yksikkö	Monikko
	nominatiivi	käd = käsi	kädi = kädet
	akkusatiivi	kädet = kättä	kädit = käsiä
	genetiivi	käden = käden	kädin = käsien
sisäpaikallissijat	illatiivi	kädese = käteen	kädise = käsiin
	inessiivi	kädesä = kädessä	kädisä = käsissä
	elatiivi	kädestö = kädestä	kädisö = käsistä
ulkopaikallissijat	sublatiivi	kädele = kädelle	kädile = käsille
	superessiivi	kädelä = kädellä	kädilä = käsillä
	delatiivi	kädeltö = kädeltä	kädilö = käsiltä
lähipaikallissijat	allatiivi	kädene = käden luo	kädine = käsien luo
	adessiivi	kädenä = käden luona	kädinä = käsien luona
	ablatiivi	kädentö = käden luota	kädinö = käsien luota
olemussijat	translatiivi	kädekse = kädeksi	kädikse = käsiksi
	essiivi	kädeksä = kätenä	kädiksa = käsinä
seurasijat	komitatiivi	kädegä = käden kanssa	kädigä = käsien kanssa
	abessiivi	kädetä = kädettä	käditä = käsittä

Tulo-, olo- ja erosijat

Sambokan sijoista yhdeksän ilmaisee paikkaa ja suuntaa. Niitä kutsutaan paikallissijoiksi. Paikallissijat ja olemussijat jakaantuvat tulo-, olo- ja erosijoihin. Tulosijojen vokaalipääte on -e, olosijojen -a ja erosijojen -o. Seurasijoilla on pelkästään olosijat.

	Tulosijat	Olosijat	Erosijat
Sisäpaikallissijat	-se	-sa	-sto
Ulkopaikallissijat	-le	-la	-lto
Lähipaikallissijat	-ne	-na	-nto
Olemussijat	-kse	-ksa	-kso
Komitatiivi		-ga
Abessiivi		-ta

Pronominit

Persoonapronominit

	Yksikkö	Monikko
1.	me minä	mei me
2.	te sinä	tei te
3.	se hän	sei he

Pronominit saavat samat sijapäätteet kuin substantiivitkin. Esim. män = minun; mät = minua.

Muut

ti = tämä
to = tuo
mi = mikä
ki = kuka
jo = joka

Postpositiot

Paikkaa ilmaisevilla postpositioilla on tulo-, olo- ja eromuodot, jotka eroavat viimeisen vokaalin osalta. Lisäksi on kauttakulkua ilmaiseva muoto.

Tulo	Olo	Ero	Kauttakulku
sise = sisään	sisa = sisällä	siso = sisästä	sisice = sisäkautta
ede = eteen	eda = edessä	edo = edestä	edice = editse
tage = taakse	taga = takana	tago = takaa	tagice = taitse, takakautta
ale = alle	ala = alla	alo = alta	alice = alitse, ali
pele = päälle	pelä = päällä	pelö = päältä	pelice = päällykautta
mälle = viereen	mällä = vieressä	mällö = vierestä	mällice = vieritse
köze = keskelle	közä = keskellä	közö = keskeltä	közice = keskikautta
köre = ympärille	körä = ympärillä	körö = ympäriltä	körice = ympäri
pere = perään, jälkeen	perä = perässä, jäljessä, jälkeen	perö = perästä
pere = edelle	varemba = edellä, ennen	perö = edeltä

Postposition edellä oleva substantiivi on aina nominatiivimuodossa.
ved ala = veden alla.
maja sisa = talon sisällä

Verbit

Menemätön aika

Menemätön aikamuoto ilmaisee meneillään olevaa ja tulevaa tekemistä. Menemättömän ajan verbit muodostetaan liittämällä persoonapääte verbin perusmuotoon.

Esimerkkien verbi on perusmuodossa elä = elää.

Yksikkö		Monikko
me eläm	= minä elän	mei elämi	= me elämme
te elät	= sinä elät	tei eläti	= te elätte
se eläs	= hän elää	sei eläsi	= he elävät

Mennyt aika

Mennyt aikamuoto muodostetaan verbin perusmuodosta, menneen ajan liitteestä -i- ja persoonapäätteestä.

Yksikkö		Monikko
me eläim	= minä elin	mei eläimi	= me elimme
te eläit	= sinä elit	tei eläiti	= te elitte
se eläis	= hän eli	sei eläisi	= he elivät

Tapamuodot

Mahtotapa ilmaistaan liitteellä -ne-. Sitä käytetään kun tekemistä pidetään mahdollisena, todennäköisenä tai ehdollisena. Esim. Mä tulanem, ha tä tulat. = Minä tulisin, jos sinä tulet. Mei läktänemi homena. = Me lähtenemme huomenna.

Kieltomuodot

Sambokan kieltosana on ne. Sitä käytetään kahdella tavalla.

1. Kieltosana toimii verbinä ja se taipuu kuten suomessa, marissa, mordvassa, udmurtissa ja komissa.
Esim. Me nem puna, te net puna. = Minä en puno, sinä et puno.

2. Kieltosana on taipumaton kuten unkarissa ja eestissä, sen sijaan kielletty verbi taipuu.
Esim. Me ne punam, te ne punat. = Minä en puno, sinä et puno.

Sanojen johtaminen

Vokaalipäätteillä verbivartaloista

Verbin sanavartalo päättyy tavallisesti kosonanttiin. Verbivartalon saama vokaalipääte vaikuttaa sen merkitykseen ja sanaluokkaan.

Vokaalipääte	Sanaluokka	Merkitys	Esimerkkejä
-a	verbi	toiseen kohdistuva teko	murda = murtaa
-u	verbi	kohteeton teko	murdu = murtua
-e	substantiivi	teon tulos	murde = murtuma
-o	substantiivi	tekeminen	murdo = murto, murtaminen
-i	adjektiivi	teon vaikutus	murdi = murtunut

Substantiiveista

Pienennysmuoto saadaan liitteellä -ka.
peni = koira → penika = penikka, pentu

Postpositioista

Paikkaa ilmaisevista postpositioista saadaan substantiivi korvaamalla loppuvokaali U:lla ja adjektiivi I:llä.
ala = alla
→ alu = alaosa, alus, alunen
→ ali = ali-, alinen