Samboka

From Linguifex
Jump to: navigation, search
Samboka
𐲥𐳀𐳘𐳂𐳛𐳔𐳁
Universal Language Map
Writing w:Old Hungarian alphabet
Region: w:Uralic peoples
Genders: 0
Cases: 16
Alignment Nominative-Accusative
Proto-language: w:
Typology: Agglutinative
Word-Order VSO
Languages:

w:Hungarian language, w:Finnish language, w:Estonian language w:Karelian language

Population: 25 million
Flag of Samboka

Africa: SEDESMiddle SemiticKintuGuosa Central Asia: JalpiCaucasZensDravindianNeo-Sanskrit Europe: IntralinguaFolksprakInterslavicBalkanSamboka Far East: Dan'a'yoIMMSEAL


Aakkoset

Sambokan kirjoitus on äänteenmukaista. Jokainen kirjain äännetään vain yhdellä tavalla.

A Ä B C Č D E F G H I J K L M N O Ö P R S Š T U Ü V Z Ž

Sambokaa kirjoitetaan latinalaisilla kirjaimilla. Kirjaimia on paljon, mutta osaa käytetään vain harvoin.

Suurin osa kirjaimista äännetään samalla tavalla kuin suomessa. Poikkeuksia ja lisäyksiä ovat:
Ü – äännetään kuten suomen Y
C – äännetään /ts/
Č – äännetään /tš/
Š – äännetään kuten sanassa "šakki"
Z – äännetään soinnillisena S:nä, kuten englannin sanassa "zoo" tai saksan sanassa "See"
Ž – äännetään soinnillisena Š:nä, kuten sanassa "maharadža"
G - äännetään erillisenä myös yhtymässä NG


Vokaalisointu

Sambokassa vallitsee samanlainen vokaalisointu (eli vokaaliharmonia) kuin suomen kielessä. Samassa sanassa voi olla neutraaleja vokaaleja (E ja I) ja joko takavokaaleja (A, O ja U) tai etuvokaaleja (Ä, Ö ja Ü).

Finnish vowel harmony Venn diagram.svg


Näppäimistöllä

Hatulliset kirjaimet on melko helppoa näppäillä ottamalla käyttöön <a href="http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/uusinappis.html">suomalainen laajennetu näppäimistö</a> tai eestin näppäimistö (täällä malliksi <a href="http://www.branah.com/estonian">virtuaalinäppäimistö</a>).


Sanaluokat

Sambokan sanaluokat ovat substantiivit eli nimisanat, adjektiivit eli laatusanat, verbit eli teonsanat, adverbit eli seikkasanat, numeraalit eli lukusanat ja partikkelit eli sekalainen joukko kielioppisanoja.


Substantiivit

Substantiivit eli nimisanat nimeävät olentoja, esineitä ja asioita. Sambokan substantiiveille on ominaista, että niillä on luku ja sija.


Luku

Sambokan luvut ovat yksikkö ja monikko. Substantiivi on perusmuodossaan yksikössä. Monikkomuoto saadaan lisäämällä sanaan -i. Esimerkiksi käd = käsi, kädi = kädet, käsiä; kodo = koti, kodoi = kodit, koteja; kala = kala, kalai = kalat, kaloja.


Sijamuodot

Sambokassa on 16 sijamuotoa, mikä vetää määrältään vertoja suomen kielelle. Sambokassa sijamuotojen käyttö on kuitenkin suoraviivaisempaa kuin suomessa, koska sambokan sanavartalot eivät taivu.

Useimmilla sijapäätteillä on vokaalisoinnun mukaisesti sekä etuvokaalinen että takavokaalinen muoto.

Sijapäätteet liittyvät vokaalipäätteisiin sanoihin ilman muuta ja konsonanttipäätteisiin sanoihin täytevokaalin e välityksellä.

Esimerkki 1. Vokaalipäätteinen takavokaalinen sana kala.

SijamuotoYksikköMonikko
nominatiivikala = kalakalai = kalat, kaloja
akkusatiivikalat = kalaa, kalankalait = kalat, kaloja
genetiivikalan = kalankalain = kalojen
sisäpaikallissijatillatiivikalase = kalaankalaise = kaloihin
inessiivikalasa = kalassakalaisa = kaloissa
elatiivikalasto = kalastakalaisto = kaloista
ulkopaikallissijatsublatiivikalale = kalallekalaile = kaloille
superessiivikalala = kalallakalaila = kaloilla
delatiivikalalto = kalaltakalailto = kaloilta
lähipaikallissijatallatiivikalane = kalan luokalaine = kalojen luo
adessiivikalana = kalan luonakalaina = kalojen luona
ablatiivikalanto = kalan luotakalainto = kalojen luota
olemussijattranslatiivikalakse = kalaksikalaikse = kaloiksi
essiivikalaksa = kalanakalaiksa = kaloina
seurasijatkomitatiivikalaga = kaloinekalaiga = kalojen kanssa
abessiivikalata = kalattakalaita = kaloitta

Esimerkki 2. Konsonanttipäätteinen etuvokaalinen sana käd.

SijamuotoYksikköMonikko
nominatiivikäd = käsikädi = kädet
akkusatiivikädet = kättäkädit = käsiä
genetiivikäden = kädenkädin = käsien
sisäpaikallissijatillatiivikädese = käteenkädise = käsiin
inessiivikädesä = kädessäkädisä = käsissä
elatiivikädestö = kädestäkädisö = käsistä
ulkopaikallissijatsublatiivikädele = kädellekädile = käsille
superessiivikädelä = kädelläkädilä = käsillä
delatiivikädeltö = kädeltäkädilö = käsiltä
lähipaikallissijatallatiivikädene = käden luokädine = käsien luo
adessiivikädenä = käden luonakädinä = käsien luona
ablatiivikädentö = käden luotakädinö = käsien luota
olemussijattranslatiivikädekse = kädeksikädikse = käsiksi
essiivikädeksä = kätenäkädiksa = käsinä
seurasijatkomitatiivikädegä = käden kanssakädigä = käsien kanssa
abessiivikädetä = kädettäkäditä = käsittä


Tulo-, olo- ja erosijat

Sambokan sijoista yhdeksän ilmaisee paikkaa ja suuntaa. Niitä kutsutaan paikallissijoiksi. Paikallissijat ja olemussijat jakaantuvat tulo-, olo- ja erosijoihin. Tulosijojen vokaalipääte on -e, olosijojen -a ja erosijojen -o. Seurasijoilla on pelkästään olosijat.

TulosijatOlosijatErosijat
Sisäpaikallissijat-se-sa-sto
Ulkopaikallissijat-le-la-lto
Lähipaikallissijat-ne-na-nto
Olemussijat-kse-ksa-kso
Komitatiivi -ga
Abessiivi -ta


Pronominit

Persoonapronominit

YksikköMonikko
1.me minämei me
2.te sinätei te
3.se hänsei he

Pronominit saavat samat sijapäätteet kuin substantiivitkin. Esim. män = minun; mät = minua.

Muut

ti = tämä
to = tuo
mi = mikä
ki = kuka
jo = joka


Postpositiot

Paikkaa ilmaisevilla postpositioilla on tulo-, olo- ja eromuodot, jotka eroavat viimeisen vokaalin osalta. Lisäksi on kauttakulkua ilmaiseva muoto.


TuloOloEroKauttakulku
sise = sisäänsisa = sisälläsiso = sisästäsisice = sisäkautta
ede = eteeneda = edessäedo = edestäedice = editse
tage = taaksetaga = takanatago = takaatagice = taitse, takakautta
ale = alleala = allaalo = altaalice = alitse, ali
pele = päällepelä = päälläpelö = päältäpelice = päällykautta
mälle = viereenmällä = vieressämällö = vierestämällice = vieritse
köze = keskelleközä = keskelläközö = keskeltäközice = keskikautta
köre = ympärillekörä = ympärilläkörö = ympäriltäkörice = ympäri
pere = perään, jälkeenperä = perässä, jäljessä, jälkeenperö = perästä
pere = edellevaremba = edellä, ennenperö = edeltä

Postposition edellä oleva substantiivi on aina nominatiivimuodossa.
ved ala = veden alla.
maja sisa = talon sisällä



Verbit

Menemätön aika

Menemätön aikamuoto ilmaisee meneillään olevaa ja tulevaa tekemistä. Menemättömän ajan verbit muodostetaan liittämällä persoonapääte verbin perusmuotoon.

Esimerkkien verbi on perusmuodossa elä = elää.

YksikköMonikko
me eläm= minä elänmei elämi= me elämme
te elät= sinä elättei eläti= te elätte
se eläs= hän elääsei eläsi= he elävät


Mennyt aika

Mennyt aikamuoto muodostetaan verbin perusmuodosta, menneen ajan liitteestä -i- ja persoonapäätteestä.

YksikköMonikko
me eläim= minä elinmei eläimi= me elimme
te eläit= sinä elittei eläiti= te elitte
se eläis= hän elisei eläisi= he elivät


Tapamuodot

Mahtotapa ilmaistaan liitteellä -ne-. Sitä käytetään kun tekemistä pidetään mahdollisena, todennäköisenä tai ehdollisena. Esim. Mä tulanem, ha tä tulat. = Minä tulisin, jos sinä tulet. Mei läktänemi homena. = Me lähtenemme huomenna.


Kieltomuodot

Sambokan kieltosana on ne. Sitä käytetään kahdella tavalla.

1. Kieltosana toimii verbinä ja se taipuu kuten suomessa, marissa, mordvassa, udmurtissa ja komissa.
Esim. Me nem puna, te net puna. = Minä en puno, sinä et puno.

2. Kieltosana on taipumaton kuten unkarissa ja eestissä, sen sijaan kielletty verbi taipuu.
Esim. Me ne punam, te ne punat. = Minä en puno, sinä et puno.



Sanojen johtaminen

Vokaalipäätteillä verbivartaloista

Verbin sanavartalo päättyy tavallisesti kosonanttiin. Verbivartalon saama vokaalipääte vaikuttaa sen merkitykseen ja sanaluokkaan.

VokaalipääteSanaluokkaMerkitysEsimerkkejä
-averbitoiseen kohdistuva tekomurda = murtaa
-uverbikohteeton tekomurdu = murtua
-esubstantiiviteon tulosmurde = murtuma
-osubstantiivitekeminenmurdo = murto, murtaminen
-iadjektiiviteon vaikutusmurdi = murtunut


Substantiiveista

Pienennysmuoto saadaan liitteellä -ka.
peni = koira → penika = penikka, pentu


Postpositioista

Paikkaa ilmaisevista postpositioista saadaan substantiivi korvaamalla loppuvokaali U:lla ja adjektiivi I:llä.
ala = alla
alu = alaosa, alus, alunen
ali = ali-, alinen

Lenguas finougrias.png

This is a tag to help User:Aquatiki backup all his files